Keväntalven tuloa

"Sydäntalvi on eletty hiljaiselossa kaamoksen pimeyden ja hankien saartamana. Lisääntyvän valon myötä elämänvire vahvistuu. Kevättä odotetaan, siitä puhutaan. Sen kaikki ennusmerkit tulevat huomatuksi."

-Urpo Huhtanen

Havaintoja pakkasesta

38 asteen pakkasten jälkeen -30 tuntui oikein mukavalta, aluksi. Koko Suomessa on ilmeisesti vallinnut mitä mainioin talvikeli. Etelässä on riittänyt lunta (liiaksikin kuulemma), täällä pakkasta. Lumensyvyys jää viimevuotisesta kauas, mutta miinusasteita on nyt marraskuun helteiden jälkeen riittänyt.

Reilu kaksi viikkoa tasaisessa keskimäärin -30 asteessa on tuntunut rapealta. Tänään pakkanen meillä hieman hellitti. Hetkeksi jopa alle kahdenkymmenen. Se vasta mukavaa oli. Koko perhe viihtyi pihalla nuhanenistä huolimatta. Aivot tuntuivat saaneen toimintonsa takaisin, tulevaisuus alkoi näyttää huomattavasti valoisammalta. Emme ole aiemmin olleet kotioloissa "normaalielämässä" tällaisissa oloissa ja pakko on myöntää, ettei tämä ole ollut pelkkää nautintoa.

Luonto on upeudessaan armoton. Uusissa olosuhteissa olemme saaneet oppia paljon uutta: a) turha on yrittää autoa käyntiin 37 asteen pakkasessa vaikka tankissa olisi olevinaan arktisiin olosuhteisiin suunniteltua polttoainetta, b) lapset kulkevat yli 25 asteen pakkasessa mukavammin makuupusseissa ja kolmen taljan seassa kuin omilla suksillaan (tai ainakin vanhempien hermot kestävät tilanteen siten paremmin), c) aamun plussan puolella oleva sisälämpötila on voitto, helpommalla pääsee kun ei toivo enempää, d) huussi jäätyy helposti, sen voi tyhjentää pakkotilanteessa myös yläkautta.

Nyt kun auto toimii jälleen, kauppa ja päiväkoti ovat saavutettavissa ja sisälläkin pärjää ilman toppahousuja, riittää energiaa paremmin myös ympäröivästä luonnosta nauttimiseen. Pitenevät päivät kutsuvat nauttimaan talven riemuista.